Hypnosynnytys Suomessa – pätevää tukea synnytykseen valmistautumiseen vaiko pelkkää puuhastelua?

 

Hypnosynnytyksestä kiinnostuneena sitä saattaa miettiä, minkälaista osaamista hypnosynnytysvalmennusten järjestäjillä on.

Tällä hetkellä Suomessa toimii käytännössä kahden eri koulukunnan valmentajia. Amerikkalaisen HypnoBirthing®-metodin valmentajia on valmistunut Suomessa kolmelta kurssilta (v. 2015, 2017 ja 2019). Lisäksi isobritannialainen ICH Clinical Hypnosis Training on kouluttanut Suomessa hypnoterapian opiskelijoita ja rentoutusvalmentajia soveltamaan hypnoosiosaamistaan synnytykseen valmistautumiseen vuonna 2019. Molempia koulutuksia yhdistää se, että koulutuksen perusteella valmentajilla on osaamista sekä hypnoosin käyttöön että tietämystä synnytyksistä.

Keskityn tässä blogikirjoituksessa avaamaan enemmän HypnoBirthing®-metodia, jonka edustajia suurin osa Suomen hypnosynnytysvalmentajista on ja jonka tunnen metodin edustajana paremmin.

Mitä hypnoosi on?

Hypnoosi on

  • tiettyihiin sovelluksiin tieteellisesti hyväksytty menetelmä, jota sovelletaan mm. psykologiassa ja lääketieteessä (15).
  • syvä rentoutuneisuuden tila, jonka aikana mieli on vastaanottavainen omaksumaan uusia ajattelutapoja (6).
  • meille kaikille tuttu tila, mikä voi ilmetä arkielämässä esimerkiksi flow-ilmiön kokemuksena tai tunnereaktioina eläytyessämme kirjan tai elokuvan henkilöjen kokemuksiin (6).
  • lue hypnoosin määritelmän (The American Psychological Association) vapaa käännös Suomen Tieteellinen Hypnoosi Ry:n sivuilla (16).

Hypnoosin aikana

  • ihminen on tiedostavassa tilassa, itsehallinnassa ja valitsee, antaako ajattelussaan tai käytöksessään tapahtua muutosta (6).

 

Itsehypnoosilla tarkoitetaan

  • hypnoosiprosessin toteuttamista itsenäisesti ilman ulkopuolista hypnotisoijaa (6).
  • käytännössä kaikki hypnoosi on itsehypnoosia, koska hypnotisoitava itse voi säädellä omaa rentoutumisen tilaansa. Ulkopuolinen hypnotisoija voi auttaa ihmistä saavuttamaan (itse)hypnoosin tilan (6).

 

Hypnosynnytysvalmennuksessa

  • opetetaan itsehypnoosin käyttöä synnytyksen fysiologian tukemiseen.
  • tehtävien harjoitusten avulla opetellaan saavuttamaan syvä rentoutuneisuuden tila, jota hyödynnetään synnytyksen hetkellä.

 

Mikä on hypnosynnytysvalmentajan ja hypnoterapeutin ero?

Hypnosynnytys-instituutin (HypnoBirthing® Institute) hypnosynnytysvalmentajakoulutukseen osallistumiseksi ei vaadita taustaosaamista, mutta suurin osa Suomessa kouluttautuneista HypnoBirthing®-valmentajista on taustaltaan kätilöitä tai kouluttautuneita synnytystukihenkilöitä, doulia.

HypnoBirthing the Mongan Method® -valmentajakoulutus on jaettu hypnoosiosaamiseen ja synnytysvalmennukselliseen sisältöön. Saadakseen HypnoBirthing® Childbirth Educator-valmentajasertifikaatin tulee suorittaa hyväksytysti koe, joka perustuu koulutuksen sisältöön ja kirjalliseen tenttimateriaaliin. Niiden, jotka eivät ole kätilöitä tai doulia, tulee lisäksi lukea ja tenttiä oppimateriaali odotuksen ja synnytyksen perusteista.

ICH koulutukseen osallistujilla puolestaan on valmiiksi riittävä ymmärrys hypnoosista ja sen käytöstä (7). HypnoBirthing®-valmentajakoulutuksessa tehdään ero hypnoosin harjoittajan (”practitioner”), hypnotisoijan (”hypnotist”) ja hypnoterapeutin (”hypnotherapist”) välillä. HypnoBirthing®-valmentajat kuuluvat ”practitioner” luokkaan, jota kuvataan HypnoBirthing®- valmentajan koulutusmateriaalissa näin:

”Trained and certified to conduct group hypnosis in a class seeing as part of the HypnoBirthing® Childbirth Education Program, but not qualified to work with clients in the areas of mental health and emotional disturbance unless otherwise licensed or certified through appropriate education” (6).

”Hypnosis for any medical symptom should be practiced only in collaboration with the client´s physician and only by persons qualified to practice these areas. - - Please keep in mind that you are teaching a class, not providing medical care.” (6).

Hypnosynnytysvalmentajan tehtävä ei siis ole antaa lääketieteellisiä neuvoja tai puuttua hoitopäätösten tekoon, jos hänellä ei ole muuta siihen pätevöittävää koulutusta.

Valmentajan vastuulla on tiedottaa asiakkaita siitä, mihin koulutukseen ja kokemukseen hänen tarjoamansa valmennus perustuu. Tiedotus voi tapahtua omien nettisivujen tai muiden käyttämiensä tiedotuskanavien kautta.

Vastuullisen ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän ohjaa tarvittaessa synnyttäjän / perheen muun avun piiriin, jos hän tai perhe kokee hypnosynnytysvalmentajan tarjoaman tiedon ja tuen riittämättömäksi.

 

HypnoBirthing® metodin ja ICH valmennuksen keskeisimmät erot

HypnoBirthing® (the Mongan Method) on maailmassa ensimmäinen kehitetty hypnosynnytysvalmennus-metodi. Sen on kehittänyt amerikkalainen hypnoterapeutti Marie Mongan v. 1989. Koska Monganin oma tausta ei ole synnytyspuolelta, Mongan Methodin sisältö ja materiaalit on kehitetty yhdessä synnytysalan ammattilaisten kanssa.

HypnoBirthing®-metodin sisältö on tarkkaan säädelty ja valmennuksissa käytettävät harjoitukset tulevat HypnoBirthing®-instituutilta. Materiaaleja päivitetään säännöllisesti. Tänä päivänä HypnoBirthing®-metodi harjoituksineen ja materiaaleineen on ollut käytössä 30 vuoden ajan ja ainakin 46 maassa. Myös ICH tarjoaa oman hypnosynnytysvalmentajakoulutuksensa käyneille valmentajille materiaalin, joka sisältää skriptit (rentoutustekstit), valmiin kurssiohjelman ja äänitteet (7).

HypnoBirthing®-instituutti hypnosynnytysvalmentajakoulutusta järjestävänä tahona katsoo tarjoamansa koulutuksen valmistavan metodin mukaisten synnytysvalmennusten ohjaamiseen, jonka sisältö on tiivistetty alla olevaan luetteloon.

Hypnobirthing® the Mongan Methodin mukainen 12.5 tunnin hypnosynnytysvalmennus sisältää:

  • Tietopuolinen ohjaus synnytyksen fysiologiasta ja harjoitukset sen tukemiseen
  • Suggestiiviset syvärentoutusharjoitukset
  • Rentoutumisen syventämistekniikat
  • Hengitysharjoitukset
  • Visualisointi
  • Johdatus itsehypnoosin, affirmaatioiden ja suggestioiden käyttöön
  • Imetys ja varhainen vuorovaikutus

HypnoBirthing® on siis täsmävalmennus, joka perustuu pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena hyväksi todettujen menetelmien ja harjoitusten käyttöön.

ICH taas tarjoaa täydennyskoulutusta hypnoosin sovellutuksista synnytykseen valmistautumiseen ja synnytykseen sekä esimerkiksi synnytyspelon helpottamiseksi. Tällöin hypnoterapeutit voivat soveltaa hypnoosiosaamistaan valmennusten lisäksi esimerkiksi yksilöllisen synnytyspelon hoitamiseksi.

 

Suomen HypnoSynnytys Ry

Suomen hypnosynnytysyhdistyksen jäseneksi hyväksytään hypnosynnytyskoulutuksen hyväksytyksi suorittaneet valmentajat. Listaus jäsenistä löytyy sivustoltamme.

Suomen hypnosynnytysyhdistyksen kautta organisoidusta valmentajaverkostosta löytyy monialaista osaamista, joka palvelee ja rikastuttaa koko valmentajaverkostoa.

On tärkeää, että valmennuksessa huomioidaan paikallinen (Suomen) synnytyskulttuuri. Olemme tehneet yhdistyksen voimin paljon töitä HypnoBirthing®-metodin sovittamisessa suomalaiseen synnytyskulttuuriin. Olemme muun muassa kouluttaneet hypnosynnytystietämystä synnytysten hoidon ammattilaisille ja doulille.

 

Hypnosynnytysvalmennuksen paikka suomalaisessa äitiyshuollossa

Hypnosynnytysvalmennus on Suomen äitiyshuoltojärjestelmässä lisäpalvelu, ei vaihtoehtoinen palvelu julkisille äitiyshuollon palveluille. Sen ei ole tarkoitus korvata julkista synnytysvalmennusta tai neuvolapalveluja, vaan täydentää niitä.

Hypnosynnytysvalmentaja ei (ilman muuta pätevöittävää koulutusta) ota kantaa lääketieteellisiin hoitoratkaisuihin. Hypnosynnytys-metodia voidaan hyödyntää synnyttävän perheen parhaaksi lääketieteen ja hoitotyön menetelmien rinnalla. Esimerkiksi omissa valmennuksissani on käynyt useita synnyttäjiä, jotka ovat käyneet lisäksi synnytyspelkopoliklinikalla.

 

Hypnosynnytysvalmennuksen vaikuttavuus

HypnoBirthing®-metodin vaikuttavuudesta ei ole tehty riippumatonta tutkimusta. Sen sijaan hypnoosista kivunhoidossa sekä rentoutus- ja mielikuvaharjoittelun vaikuttavuudesta löytyy useita tutkimuksia (3, 5, 8, 11, 12), joista löytyy erinomainen kooste (1).

Osa tutkimuksista osoittaa hypnoosin soveltamisella olevan erilaisia hyötyjä synnyttäjien ja / tai vastasyntyneiden hyvinvoinnille (2, 4, 5, 10, 14, 17), mutta lisätutkimuksen tarvetta on todettu (1, 8, 12, 13).

Kaikkia näitä tutkimustuloksia yhdistää se, ettei hypnoosin käytöstä synnytykseen valmistautumisessa tai synnytyksessä ole todettu olevan haittoja. Siten nykyisen tutkimustiedon valossa hypnoosi näyttää olevan  turvallisempi interventio kivunlievitykseen kuin esimerkiksi selkäpuudutteiden käyttö.

 

Pohdintaa

Henkilökohtaisesti ajattelen, että paras tae valmennuksen laadusta on se, että valmennuksen käynyt synnyttäjä / perhe kokee saavansa valmennuksesta apua.  Olemme saaneet hyvää palautetta paitsi synnyttäjiltä, myös hypnosynnytyksissä avustaneilta kätilöiltä.

Valmennuksen vaikuttavuus ei synny pelkästään valmentajan taitojen avulla, vaan mitä tulee synnyttäjän / perheen osuuteen, tekevät toistot ja harjoittelu mestarin tässäkin asiassa.

Toivomme, että saamme ennen pitkää sekä kansainvälistä että suomalaista tilastotietoa hypnosynnytysvalmennuksen vaikuttavuudesta.

Kuten muissakin koulutuksissa, hypnosynnytysvalmentajakoulutus tarjoaa valmiudet valmennusten aloittamiseen. Kokemus karttuu työtä tekemällä, meidän tapauksessamme pitämällä hypnosynnytysvalmennuksia.

 

Suomen HypnoSynnytys ry:n puolesta

Tuisku Koskela,

Kätilö, rentoutusohjaaja, hypnosynnytysvalmentaja yrityksessä Sylin hyvä.

 

Lähdeluettelo:

  1. Azizmohammadi, S. 2019. Hypnotherapy in management of delivery pain: a review. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6767938/. Viitattu 21.2.2020.
  2. Badaoui, A., Kassm, S. A. & Wadih, N. 2019.  Fear and Anxiety Disorders Related to Childbirth: Epidemiological and Therapeutic Issues. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30868272-fear-and-anxiety-disorders-related-to-childbirth-epidemiological-and-therapeutic-issues/. Viitattu 22.2.2020.
  3. Bastani, F. & al. 2006. Does relaxation education in anxious primigravid Iranian women influence adverse pregnancy outcomes?: a randomized controlled trial. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16714913. Viitattu 22.2.2020.
  4. Brown, DC.. & Hammond, C. Evidence-based Clinical Hypnosis for Obstetrics. Evidence-based Clinical Hypnosis for Obstetrics, Labor and Delivery, and Preterm Labor. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17558723-evidence-based-clinical-hypnosis-for-obstetrics-labor-and-delivery-and-preterm-labor/. Viitattu 22.2.2020.
  5. Garland, EL. &, al. 2019. Mind-Body Therapies for Opioid-Treated Pain: A Systematic Review and Meta-analysis. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31682676. Viitattu 22.2.2020.
  6. HypnoBirthing® Institute. Introduction to Hypnosis for Birthing (ohjaajan opas vuoden 2015 ohjaajakoulutuksessa).
  7. ICH Clinical Hypnosis Training: Hypnosynnytysvalmentaja sertifikaatio. Osoitteessa https://www.ichypnosis.com/hypnosynnytysvalmentaja. Viitattu 23.2.2020.
  8. Jones, L. & al. Pain management for women in labour: an overview of systematic reviews. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22419342. Viitattu 22.2.2020.
  9. Levett, KM. & al., 2016. Complementary therapies for labour and birth study: a randomised controlled trial of antenatal integrative medicine for pain management in labour. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4947718/. Viitattu 22.2.2020.
  10. Mehl-Madrona, LE. 2004. Hypnosis to facilitate uncomplicated birth. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15190731/. Viitattu 22.2.2020.
  11. Rouhe, H. & al. 2015. Group psychoeducation with relaxation for severe fear of childbirth improves maternal adjustment and childbirth experience--a randomised controlled trial. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25417935. Viitattu 22.2.2020.
  12. Saisto, T. & al. 2006. Therapeutic group psychoeducation and relaxation in treating fear of childbirth. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17091410. Viitattu 21.2.2020.
  13. Smith, CA. & al. 2018. Relaxation techniques for pain managementin labour. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29589650. Viitattu 22.2.2020.
  14. Streibert, L. A. & al., 2015. Antenatal Hypnosis Training and Childbirth Experience: A Randomized Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4678049/. Viitattu 22.2.2020.
  15. Tieteellinen Hypnoosi Ry. Osoitteessa https://tieteellinenhypnoosi.fi/. Viitattu 23.2.2020.
  16. Tieteellinen Hypnoosi Ry. Mitä hypnoosi on? Osoitteessa https://tieteellinenhypnoosi.fi/mita-hypnoosi-on/. Viitattu 23.2.2020.
  17. Werner, A. & al. 2013, Antenatal Hypnosis Training and Childbirth Experience: A Randomized Controlled Trial. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24344708-antenatal-hypnosis-training-and-childbirth-experience-a-randomized-controlled-trial/ . Viitattu 22.2.2020.

Tekstiä korjattu ICH koulutuksen pätvyysvaatimusten osalta ja  hypnoosin määritelmän osalta lähdetietoja päivitetty 23.2.2020.

 


Koe synnytys sellaisena kuin haluat – Miten odotukset vaikuttavat kokemuksiimme

Voisiko synnytys olla tunnelmallinen matka kauan kaivatun rakastettusi luo? Täynnä positiivista jännitystä ja odotusta, iloa ja innostusta? Kulttuuriimme on juurtunut ajatus synnytyksestä kivuliaana, työläänä ja raskaana tapahtumana. Synnytyksistä puhuttaessa keskiössä on usein kipu ja miten kukin sitä kestää. Olemme itse osa ympäröivää kulttuuriamme ja siksi emme yleensä tule ajatelleeksikaan, miten paljon tämä vaikuttaa synnytyskokemukseemme. Hämmästymmekö kivun tuntemuksia synnytyksen alkaessa? Emme, koska sitähän olemme odottaneet! Siihen meitä on valmisteltu ja se on, mitä meille on synnytyksestä kerrottu.

Onko sinulle kerrottu, ettei synnytyksen tarvitse välttämättä olla epämiellyttävä, vaikea tai kivulias kokemus? Miltä synnytys mahtaisi tuntua ilman näitä ennakko-oletuksia? Ehkä voisit huomata synnytyksen alkamisen vain tiukentuvista tuntemuksista, jotka vaativat keskittymään.

HypnoSynnytysvalmennuksen kehittäjä, Marie Mongan, esittelee kirjassaan HypnoBirthing- the Mongan Method erään tutkijan kanssa käymänsä keskustelun. Mongan kysyy, miten naiset synnyttävät siinä afrikkalaisessa kylässä, jossa tutkija on työskennellyt. Tutkija vastaa: ”Mitä kerrottavaa siinä on? Naiset synnyttävät lapsensa.” Kylän naiset suorittavat päivittäisiä askareitaan, kunnes tuntevat vauvan laskeutuneen synnytyskanavassa. Sen jälkeen he pysähtyvät nojaamaan selkänsä tukea vasten, koukistavat polviaan ja kumartuvat vastaanottamaan syntyvän lapsensa.

Miksi se on heille niin paljon helpompaa? Koska näin on tehty ennenkin ja näin on nähty toimittavan, eikä mitään sen dramaattisempaa odotetakaan tapahtuvaksi. Synnytys on kulttuurinen asia. Useimmat meistä eivät ole nähneet ainuttakaan synnytystä ennen omaansa, ja niinpä mielikuvamme synnytyksestä perustuvat pääosin elokuviin ja kirjallisuuteen, keinotekoisesti luotuun mielikuvaan, jossa mukana on usein dramatiikkaa kiinnostavuuden lisäämiseksi. Vai kuka jaksaisi katsoa elokuvaa, jossa huokailtaisiin silmät suljettuina tuntikausia?

Ennakko-olettamukset eivät vaikuta pelkästään mieleen, vaan niiden vaikutus siirtyy kehoon fyysisinä vasteina mm. hormonivaikutusten kautta. Tästä kaikille tuttu esimerkki on plasebo-vaikutus: kun mielessään uskoo jonkin auttavan, se todennäköisesti toimii odotetulla tavalla. Synnytystukihenkilö Tara Langen sanoin: ”Kehosi osaa kyllä synnyttää, se on suunniteltu sitä varten, mutta mielesi ei osaa. Mieltä pitää harjoittaa.”

Jos synnytyksen aikana kokee pelkoa, kohtua supistavan, mielihyvä- ja rakkaushormoniksikin kutsutun, oksitosiinihormonin vaikutus heikkenee. Vastaavasti adrenaliinin eritys lisääntyy, mikä saa kehossa aikaan ”taistele tai pakene” reaktion: hapekas veri kulkeutuu kohdun sijaan kehon puolustusreaktioihin tarvittaville elimille ja lihaksille. Kun mieli on jännittynyt, syntyy kehoonkin jännityksiä, mikä aiheuttaa tarpeetonta kipua synnytykseen.

Koska mielemme on tulvillaan epärealistista mediakuvastoa ja ennakko-olettamukset synnytyksestä usein negatiivissävytteisiä, tarvitaan tietoa synnytyksen fysiologisista prosesseista. Kuinka hienosti kaikki toimiikaan silloin, kun prosessi ei häiriinny!

Jos voimme kohdata synnytyksen peloitta ja positiivisin mielin, synnytyksen vaatimat voimanponnistukset alkavat tuntua tervetulleilta ja odotetuilta. Pelkojen käsittelemisen ja oman mielen harjoittamisen lisäksi tarvitaan esikuvia ja esimerkkejä positiivisista synnytyskokemuksista.

Minä näen synnytyksen elämän suurena luomistyönä. Taideteostenkin sanotaan olevan tekijänsä näköisiä. Siksi jokainen synnytys on erilainen, elämän taideteos. Jokainen synnytys, perhe ja vastasyntynyt on arvokas. Jokaisen tulisi saada synnyttää arvokkaasti ja syntyä arvokkaasti -itsensä näköisellä tavalla. Muiden kokemuksista voi ottaa vaikutteita, kerätä itseluottamusta ja miettiä, millä tavalla itse haluaa synnyttää ja mitä tavoittelee. Kun tiedostaa, mitä kohti pyrkii, on helpompi miettiä keinoja sen saavuttamiseksi ja työskennellä asettamansa päämäärän eteen.

Jokaisen naisen synnytyskokemus ansaitsee tulla kerrotuksi ja kuulluksi. Ei kai epäonnistujia ole, kun synnyttäjistä puhutaan? On vain selviytyjiä, sankarittaria. Kuitenkin aivan liian harvoin kerrotaan positiivisia synnytyskertomuksia. Miksi ihanat, mahtavat ja suorastaan taivaalliset kokemukset jäävät jakamatta?

Positiivisia, elämänmakuisia, ihan oikeita synnytyskertomuksia voit lukea Voimaannuttavat synnytyskokemukset blogista. HypnoSynnytysvalmennuksen käyneiden perheiden kokemuksiin voit tutustua tämän sivuston Synnytyskertomukset osiossa.

 

Tuisku Koskela, kätilöpalvelu Sylin hyvä

kätilö, rentoutusohjaaja, hypnosynnytysvalmentaja

 

Kuvalähde: http://visualizingbirth.org/unknown-statue-of-an-unassisted-birth#comment-54257