Hypnosynnytys Suomessa – pätevää tukea synnytykseen valmistautumiseen vaiko pelkkää puuhastelua?

 

Hypnosynnytyksestä kiinnostuneena sitä saattaa miettiä, minkälaista osaamista hypnosynnytysvalmennusten järjestäjillä on.

Tällä hetkellä Suomessa toimii käytännössä kahden eri koulukunnan valmentajia. Amerikkalaisen HypnoBirthing®-metodin valmentajia on valmistunut Suomessa kolmelta kurssilta (v. 2015, 2017 ja 2019). Lisäksi isobritannialainen ICH Clinical Hypnosis Training on kouluttanut Suomessa hypnoterapian opiskelijoita ja rentoutusvalmentajia soveltamaan hypnoosiosaamistaan synnytykseen valmistautumiseen vuonna 2019. Molempia koulutuksia yhdistää se, että koulutuksen perusteella valmentajilla on osaamista sekä hypnoosin käyttöön että tietämystä synnytyksistä.

Keskityn tässä blogikirjoituksessa avaamaan enemmän HypnoBirthing®-metodia, jonka edustajia suurin osa Suomen hypnosynnytysvalmentajista on ja jonka tunnen metodin edustajana paremmin.

Mitä hypnoosi on?

Hypnoosi on

  • tiettyihiin sovelluksiin tieteellisesti hyväksytty menetelmä, jota sovelletaan mm. psykologiassa ja lääketieteessä (15).
  • syvä rentoutuneisuuden tila, jonka aikana mieli on vastaanottavainen omaksumaan uusia ajattelutapoja (6).
  • meille kaikille tuttu tila, mikä voi ilmetä arkielämässä esimerkiksi flow-ilmiön kokemuksena tai tunnereaktioina eläytyessämme kirjan tai elokuvan henkilöjen kokemuksiin (6).
  • lue hypnoosin määritelmän (The American Psychological Association) vapaa käännös Suomen Tieteellinen Hypnoosi Ry:n sivuilla (16).

Hypnoosin aikana

  • ihminen on tiedostavassa tilassa, itsehallinnassa ja valitsee, antaako ajattelussaan tai käytöksessään tapahtua muutosta (6).

 

Itsehypnoosilla tarkoitetaan

  • hypnoosiprosessin toteuttamista itsenäisesti ilman ulkopuolista hypnotisoijaa (6).
  • käytännössä kaikki hypnoosi on itsehypnoosia, koska hypnotisoitava itse voi säädellä omaa rentoutumisen tilaansa. Ulkopuolinen hypnotisoija voi auttaa ihmistä saavuttamaan (itse)hypnoosin tilan (6).

 

Hypnosynnytysvalmennuksessa

  • opetetaan itsehypnoosin käyttöä synnytyksen fysiologian tukemiseen.
  • tehtävien harjoitusten avulla opetellaan saavuttamaan syvä rentoutuneisuuden tila, jota hyödynnetään synnytyksen hetkellä.

 

Mikä on hypnosynnytysvalmentajan ja hypnoterapeutin ero?

Hypnosynnytys-instituutin (HypnoBirthing® Institute) hypnosynnytysvalmentajakoulutukseen osallistumiseksi ei vaadita taustaosaamista, mutta suurin osa Suomessa kouluttautuneista HypnoBirthing®-valmentajista on taustaltaan kätilöitä tai kouluttautuneita synnytystukihenkilöitä, doulia.

HypnoBirthing the Mongan Method® -valmentajakoulutus on jaettu hypnoosiosaamiseen ja synnytysvalmennukselliseen sisältöön. Saadakseen HypnoBirthing® Childbirth Educator-valmentajasertifikaatin tulee suorittaa hyväksytysti koe, joka perustuu koulutuksen sisältöön ja kirjalliseen tenttimateriaaliin. Niiden, jotka eivät ole kätilöitä tai doulia, tulee lisäksi lukea ja tenttiä oppimateriaali odotuksen ja synnytyksen perusteista.

ICH koulutukseen osallistujilla puolestaan on valmiiksi riittävä ymmärrys hypnoosista ja sen käytöstä (7). HypnoBirthing®-valmentajakoulutuksessa tehdään ero hypnoosin harjoittajan (”practitioner”), hypnotisoijan (”hypnotist”) ja hypnoterapeutin (”hypnotherapist”) välillä. HypnoBirthing®-valmentajat kuuluvat ”practitioner” luokkaan, jota kuvataan HypnoBirthing®- valmentajan koulutusmateriaalissa näin:

”Trained and certified to conduct group hypnosis in a class seeing as part of the HypnoBirthing® Childbirth Education Program, but not qualified to work with clients in the areas of mental health and emotional disturbance unless otherwise licensed or certified through appropriate education” (6).

”Hypnosis for any medical symptom should be practiced only in collaboration with the client´s physician and only by persons qualified to practice these areas. - - Please keep in mind that you are teaching a class, not providing medical care.” (6).

Hypnosynnytysvalmentajan tehtävä ei siis ole antaa lääketieteellisiä neuvoja tai puuttua hoitopäätösten tekoon, jos hänellä ei ole muuta siihen pätevöittävää koulutusta.

Valmentajan vastuulla on tiedottaa asiakkaita siitä, mihin koulutukseen ja kokemukseen hänen tarjoamansa valmennus perustuu. Tiedotus voi tapahtua omien nettisivujen tai muiden käyttämiensä tiedotuskanavien kautta.

Vastuullisen ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän ohjaa tarvittaessa synnyttäjän / perheen muun avun piiriin, jos hän tai perhe kokee hypnosynnytysvalmentajan tarjoaman tiedon ja tuen riittämättömäksi.

 

HypnoBirthing® metodin ja ICH valmennuksen keskeisimmät erot

HypnoBirthing® (the Mongan Method) on maailmassa ensimmäinen kehitetty hypnosynnytysvalmennus-metodi. Sen on kehittänyt amerikkalainen hypnoterapeutti Marie Mongan v. 1989. Koska Monganin oma tausta ei ole synnytyspuolelta, Mongan Methodin sisältö ja materiaalit on kehitetty yhdessä synnytysalan ammattilaisten kanssa.

HypnoBirthing®-metodin sisältö on tarkkaan säädelty ja valmennuksissa käytettävät harjoitukset tulevat HypnoBirthing®-instituutilta. Materiaaleja päivitetään säännöllisesti. Tänä päivänä HypnoBirthing®-metodi harjoituksineen ja materiaaleineen on ollut käytössä 30 vuoden ajan ja ainakin 46 maassa. Myös ICH tarjoaa oman hypnosynnytysvalmentajakoulutuksensa käyneille valmentajille materiaalin, joka sisältää skriptit (rentoutustekstit), valmiin kurssiohjelman ja äänitteet (7).

HypnoBirthing®-instituutti hypnosynnytysvalmentajakoulutusta järjestävänä tahona katsoo tarjoamansa koulutuksen valmistavan metodin mukaisten synnytysvalmennusten ohjaamiseen, jonka sisältö on tiivistetty alla olevaan luetteloon.

Hypnobirthing® the Mongan Methodin mukainen 12.5 tunnin hypnosynnytysvalmennus sisältää:

  • Tietopuolinen ohjaus synnytyksen fysiologiasta ja harjoitukset sen tukemiseen
  • Suggestiiviset syvärentoutusharjoitukset
  • Rentoutumisen syventämistekniikat
  • Hengitysharjoitukset
  • Visualisointi
  • Johdatus itsehypnoosin, affirmaatioiden ja suggestioiden käyttöön
  • Imetys ja varhainen vuorovaikutus

HypnoBirthing® on siis täsmävalmennus, joka perustuu pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena hyväksi todettujen menetelmien ja harjoitusten käyttöön.

ICH taas tarjoaa täydennyskoulutusta hypnoosin sovellutuksista synnytykseen valmistautumiseen ja synnytykseen sekä esimerkiksi synnytyspelon helpottamiseksi. Tällöin hypnoterapeutit voivat soveltaa hypnoosiosaamistaan valmennusten lisäksi esimerkiksi yksilöllisen synnytyspelon hoitamiseksi.

 

Suomen HypnoSynnytys Ry

Suomen hypnosynnytysyhdistyksen jäseneksi hyväksytään hypnosynnytyskoulutuksen hyväksytyksi suorittaneet valmentajat. Listaus jäsenistä löytyy sivustoltamme.

Suomen hypnosynnytysyhdistyksen kautta organisoidusta valmentajaverkostosta löytyy monialaista osaamista, joka palvelee ja rikastuttaa koko valmentajaverkostoa.

On tärkeää, että valmennuksessa huomioidaan paikallinen (Suomen) synnytyskulttuuri. Olemme tehneet yhdistyksen voimin paljon töitä HypnoBirthing®-metodin sovittamisessa suomalaiseen synnytyskulttuuriin. Olemme muun muassa kouluttaneet hypnosynnytystietämystä synnytysten hoidon ammattilaisille ja doulille.

 

Hypnosynnytysvalmennuksen paikka suomalaisessa äitiyshuollossa

Hypnosynnytysvalmennus on Suomen äitiyshuoltojärjestelmässä lisäpalvelu, ei vaihtoehtoinen palvelu julkisille äitiyshuollon palveluille. Sen ei ole tarkoitus korvata julkista synnytysvalmennusta tai neuvolapalveluja, vaan täydentää niitä.

Hypnosynnytysvalmentaja ei (ilman muuta pätevöittävää koulutusta) ota kantaa lääketieteellisiin hoitoratkaisuihin. Hypnosynnytys-metodia voidaan hyödyntää synnyttävän perheen parhaaksi lääketieteen ja hoitotyön menetelmien rinnalla. Esimerkiksi omissa valmennuksissani on käynyt useita synnyttäjiä, jotka ovat käyneet lisäksi synnytyspelkopoliklinikalla.

 

Hypnosynnytysvalmennuksen vaikuttavuus

HypnoBirthing®-metodin vaikuttavuudesta ei ole tehty riippumatonta tutkimusta. Sen sijaan hypnoosista kivunhoidossa sekä rentoutus- ja mielikuvaharjoittelun vaikuttavuudesta löytyy useita tutkimuksia (3, 5, 8, 11, 12), joista löytyy erinomainen kooste (1).

Osa tutkimuksista osoittaa hypnoosin soveltamisella olevan erilaisia hyötyjä synnyttäjien ja / tai vastasyntyneiden hyvinvoinnille (2, 4, 5, 10, 14, 17), mutta lisätutkimuksen tarvetta on todettu (1, 8, 12, 13).

Kaikkia näitä tutkimustuloksia yhdistää se, ettei hypnoosin käytöstä synnytykseen valmistautumisessa tai synnytyksessä ole todettu olevan haittoja. Siten nykyisen tutkimustiedon valossa hypnoosi näyttää olevan  turvallisempi interventio kivunlievitykseen kuin esimerkiksi selkäpuudutteiden käyttö.

 

Pohdintaa

Henkilökohtaisesti ajattelen, että paras tae valmennuksen laadusta on se, että valmennuksen käynyt synnyttäjä / perhe kokee saavansa valmennuksesta apua.  Olemme saaneet hyvää palautetta paitsi synnyttäjiltä, myös hypnosynnytyksissä avustaneilta kätilöiltä.

Valmennuksen vaikuttavuus ei synny pelkästään valmentajan taitojen avulla, vaan mitä tulee synnyttäjän / perheen osuuteen, tekevät toistot ja harjoittelu mestarin tässäkin asiassa.

Toivomme, että saamme ennen pitkää sekä kansainvälistä että suomalaista tilastotietoa hypnosynnytysvalmennuksen vaikuttavuudesta.

Kuten muissakin koulutuksissa, hypnosynnytysvalmentajakoulutus tarjoaa valmiudet valmennusten aloittamiseen. Kokemus karttuu työtä tekemällä, meidän tapauksessamme pitämällä hypnosynnytysvalmennuksia.

 

Suomen HypnoSynnytys ry:n puolesta

Tuisku Koskela,

Kätilö, rentoutusohjaaja, hypnosynnytysvalmentaja yrityksessä Sylin hyvä.

 

Lähdeluettelo:

  1. Azizmohammadi, S. 2019. Hypnotherapy in management of delivery pain: a review. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6767938/. Viitattu 21.2.2020.
  2. Badaoui, A., Kassm, S. A. & Wadih, N. 2019.  Fear and Anxiety Disorders Related to Childbirth: Epidemiological and Therapeutic Issues. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30868272-fear-and-anxiety-disorders-related-to-childbirth-epidemiological-and-therapeutic-issues/. Viitattu 22.2.2020.
  3. Bastani, F. & al. 2006. Does relaxation education in anxious primigravid Iranian women influence adverse pregnancy outcomes?: a randomized controlled trial. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16714913. Viitattu 22.2.2020.
  4. Brown, DC.. & Hammond, C. Evidence-based Clinical Hypnosis for Obstetrics. Evidence-based Clinical Hypnosis for Obstetrics, Labor and Delivery, and Preterm Labor. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17558723-evidence-based-clinical-hypnosis-for-obstetrics-labor-and-delivery-and-preterm-labor/. Viitattu 22.2.2020.
  5. Garland, EL. &, al. 2019. Mind-Body Therapies for Opioid-Treated Pain: A Systematic Review and Meta-analysis. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31682676. Viitattu 22.2.2020.
  6. HypnoBirthing® Institute. Introduction to Hypnosis for Birthing (ohjaajan opas vuoden 2015 ohjaajakoulutuksessa).
  7. ICH Clinical Hypnosis Training: Hypnosynnytysvalmentaja sertifikaatio. Osoitteessa https://www.ichypnosis.com/hypnosynnytysvalmentaja. Viitattu 23.2.2020.
  8. Jones, L. & al. Pain management for women in labour: an overview of systematic reviews. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22419342. Viitattu 22.2.2020.
  9. Levett, KM. & al., 2016. Complementary therapies for labour and birth study: a randomised controlled trial of antenatal integrative medicine for pain management in labour. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4947718/. Viitattu 22.2.2020.
  10. Mehl-Madrona, LE. 2004. Hypnosis to facilitate uncomplicated birth. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15190731/. Viitattu 22.2.2020.
  11. Rouhe, H. & al. 2015. Group psychoeducation with relaxation for severe fear of childbirth improves maternal adjustment and childbirth experience--a randomised controlled trial. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25417935. Viitattu 22.2.2020.
  12. Saisto, T. & al. 2006. Therapeutic group psychoeducation and relaxation in treating fear of childbirth. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17091410. Viitattu 21.2.2020.
  13. Smith, CA. & al. 2018. Relaxation techniques for pain managementin labour. Https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29589650. Viitattu 22.2.2020.
  14. Streibert, L. A. & al., 2015. Antenatal Hypnosis Training and Childbirth Experience: A Randomized Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4678049/. Viitattu 22.2.2020.
  15. Tieteellinen Hypnoosi Ry. Osoitteessa https://tieteellinenhypnoosi.fi/. Viitattu 23.2.2020.
  16. Tieteellinen Hypnoosi Ry. Mitä hypnoosi on? Osoitteessa https://tieteellinenhypnoosi.fi/mita-hypnoosi-on/. Viitattu 23.2.2020.
  17. Werner, A. & al. 2013, Antenatal Hypnosis Training and Childbirth Experience: A Randomized Controlled Trial. Https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24344708-antenatal-hypnosis-training-and-childbirth-experience-a-randomized-controlled-trial/ . Viitattu 22.2.2020.

Tekstiä korjattu ICH koulutuksen pätvyysvaatimusten osalta ja  hypnoosin määritelmän osalta lähdetietoja päivitetty 23.2.2020.

 


Mikä ihmeen hypnosynnytys?

Moni raskaana oleva on jo törmännyt sanaan hypnosynnytys, jos ei muuten niin ehkä Ilta-Sanomien lööpeissä Iso-Britannian kuninkaallisten vannoessa sen nimeen. Joillekin synnytyspelosta kärsiville hypnosynnytystä on kenties suositeltu pelkopolilla. Mutta mitä tuo omituiselta kuulostava synnytysmenetelmä sitten pitää sisällään?

Hypnoosista useimmille tulee kenties mieleen lavahypnoosi, tilanne jossa pahaa aavistamaton henkilö on poimittu yleisön joukosta lavalle ja laitetaan kotkottamaan kuin kana. Tätä mielikuvaa on melko vaikea yhdistää ajatukseen synnyttämisestä hypnoosissa. Tarkoittaako hypnosynnytys kenties jonkinlaista hypnotisoituna synnyttämistä ja toisten vallassa olemista?

Mietittäessä hypnoosia on ihan ensimmäiseksi tehtävä selväksi, mitä hypnoosi ei ole. Hypnotisoitu henkilö ei ole täysin tiedostamattomassa tilassa tai toisten armoilla. Esimerkiksi äskeinen skenaario, jossa henkilö hypnotisoidaan lavalla käyttäytymään hassusti, pitää sisällään tuon henkilön vapaan tahdon. Hän on halunnut mennä lavalle, on nostanut innokkaana kätensä pystyyn hypnotisoijan kysyessä, kuka olisi vapaaehtoinen. Hypnoosissa ihmistä ei voi ”aivopestä” tekemään mitään, mikä olisi hänen moraalinsa vastaista. Jos näin olisi, olisivat kaikki hypnotisoijat jo miljonäärejä.

Hypnoosi on pikemminkin rentoutunut, miellyttävä tila, jossa aivojen arkitietoisuus on väistynyt ja meillä on suorempi yhteys alitajuntaan. Alitajunta ohjaa käyttäytymistämme suurimman osan aikaa. Tietoinen ajattelu täyttää ajatuksemme päivisin, ja tästä jatkuvasta ajatusvirrasta voidaan saada taukoja harjoittamalla esim. mindfulnessia tai meditointia. Ihmiset lipuvat hypnoottiseen tilaan lukemattomia kertoja päivän aikana, esim. ajaessaan autoa voikin yhtäkkiä huomata olevansa jo perillä muistamatta oikein, miten sinne on päätynyt. Jotain tehtävää suorittaessa voi vaipua ns. flow-tilaan, olla läsnä tässä hetkessä ajatusten häiritsemättä. Hypnoosin voi saada aikaan jokin toinen henkilö eli hypnotisoija, tai sitten tilan voi opetella saavuttamaan itse ns. itsesuggestiolla.

Alitajuntaamme on kerääntynyt kaikenlaisia pelkoja ja uskomuksia, myös synnytykseen liittyen. Meille hoetaan, ettei synnytykseen voi tai kannata valmistautua, että se menee sitten miten menee, että kyllä sairaalassa sitten neuvotaan mitä pitää tehdä, että synnyttäminen on kivuliasta, että jokainen synnyttäjä haluaa kipulääkitystä, ja niin edelleen. Olemme kuulleet kauhutarinoita sukulaisilta, ystäviltä ja työkavereilta heidän vaikeista synnytyksistään, nähneet dramatisoituja synnytysskenaarioita televisiossa ja elokuvissa. Jos niissä näytettäisiin tavallista synnytystä, se olisikin aika tylsää, koska mitään ei välttämättä tuntuisi tapahtuvan pitkään aikaan. Kaikki nämä uskomukset muodostavat omat odotuksemme, kun lähdemme itse synnyttämään. Odotuksemme puolestaan muokkaavat käyttäytymistämme ja tekojamme.

Hypnosynnytysvalmennuksessa keskitytään näiden negatiivisten uskomusten purkamiseen ja korvataan ne uusilla, positiivisilla uskomuksilla ja odotuksilla. Se ei tarkoita, etteikö hypnosynnyttäjällekin voisi tulla eteen erityistilanteita tai lääketieteellisiä ongelmia, mutta kun on alun perin ohjelmoinut ajatuksensa positiivisiksi ja luottavaisiksi ja on saanut tarpeeksi tietoa synnytyksen fysiologiasta ja kulusta, pystyy poikkeustilanteissakin helpommin pysymään rauhallisena ja rentona sekä luottavaisena. Tällöin on epätodennäköisempää, että kokisi tällaiset erikoistilanteet traumaattisina.

Hypnosynnytysvalmennuksessa harjoitellaan itsehypnoosia tai rentoutustekniikoita, joiden avulla pääsee yhä syvempään rentoutumisen tilaan. Rentoutumista aletaan harjoitella hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa, jotta rentoutumistekniikat iskostuvat selkärankaan ja niistä tulee rutiinia. Tällöin ne aktivoituvat synnytyksen alkaessa helpommin, ja synnyttäjä pysyy synnytyksen ajan omassa luonnollisessa synnytyskuplassaan. Synnytyskupla on luonnollinen seuraus synnytyshormonien toiminnasta. Synnytyskuplassa vaistot ottavat vallan ja naisen keho kertoo, miten kannattaa toimia. Mikä asento on paras, miten kannattaa liikkua, millaista ääntä kannattaa pitää, ja niin edelleen. Synnyttäjä voi ikään kuin heittäytyä vaistojensa vietäväksi ja antautua synnyttämään oman kehonsa ohjauksessa.

Rentoutuminen on synnytyksessä ensiarvoisen tärkeää, koska synnytyshormoneita erittyy parhaiten kehon ollessa rento. Synnytyksessä tärkeimmät hormonit ovat oksitosiini ja endorfiinit. Endorfiinit ovat kehon omia kipulääkkeitä, jotka ovat 200 kertaa tehokkaampia kuin morfiini. Oksitosiinia sanotaan rakkaushormoniksi. Se on vastuussa synnytyksen etenemisestä ja supistusten tuottamisesta. Se antaa äidille myös ihanan rakkauden tunteen omaa vauvaansa kohtaan ja luo siteen äidin ja vauvan välille. Oksitosiinia tarvitaan myös istukan irtoamiseen ja imetyksen käynnistymiseen. On tärkeää tietää, että mikäli verenkierrossa on stressihormoni katekolamiinia, se häiritsee oksitosiinin ja endorfiinien eritystä. Tällöin synnytys siis saattaa pysähtyä, ja saatetaan tarvita synnytystä vauhdittavia toimenpiteitä. Jos äiti kuitenkin pystyy koko ajan pitämään itsensä rentoutuneessa, luottavaisessa mielentilassa, hänen verenkierrossaan virtaavat synnytyshormonit pitävät synnytyksen hyvässä vauhdissa, ja se etenee luonnostaan.

Kumppanin rooli muodostuu hypnosynnytyksessä myös erittäin tärkeäksi. Kumppani ei vain seiso tumput suorina synnytyssalissa, vaan hän saa rutkasti keinoja olla äidin apuna ja tukena. Hänestä tulee synnyttäjän synnytysrauhan puolustaja ja henkinen ja fyysinen tuki. Kumppanit yleensä kokevatkin oman roolinsa synnytyksessä aktiivisemmaksi ja positiivisemmaksi käytyään hypnosynnytysvalmennuksen.

Hypnosynnytys ei ole tarkoitettu vain luonnonmukaisesta, täysin lääkkeettömästä synnytyksestä haaveileville, vaan se sopii ihan jokaiselle. Käytännössä hypnosynnytysvalmennus antaa kuitenkin eväät synnyttää siten, että synnytykseen tarvitsee puuttua mahdollisimman vähän ja lääkkeitä tarvitaan joko vähän tai ei ollenkaan. Rentoutuminen lyhentää synnytyksen kestoa ja vähentää repeämien riskiä. Erityiset hengitystekniikat vievät riittävästi happea sekä kohtulihakselle että vauvalle, jolloin kohtu ei ala supistella kivuliaasti eikä vauvalle tule helposti sydänäänten laskuja. Synnytystapahtumasta tulee miellyttävämpi, lempeämpi ja pehmeämpi sekä äidille että vauvalle. Vaikka synnytys päättyisikin lääketieteellisistä syistä esimerkiksi keisarinleikkaukseen, ovat hypnosynnyttäjät säännönmukaisesti kokeneet synnytyksensä silti erittäin positiivisina.

Suomessa toimii tällä hetkellä jo iso liuta hypnosynnytysvalmentajia eri paikkakunnilla, ja lisää ollaan kouluttamassa syyskuussa 2019. Ajantasaiset tiedot valmentajista ja kursseista löytyvät nettisivuiltamme: www.hypnosynnytys.fi sekä HypnoSynnytys-Facebook-sivultamme.

Anna Multanen, Suomen hypnosynnytys ry:n puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu  Aktiivinen Synnytys ry:n Sydänääni-lehdessä.

Hypnosynnytyskokemus toisen lapsen synnytyksestä:

Yllätyssuuri 4,5-kiloinen kuopuksemme syntyi Sateenkaarirentoutus-äänitteen soidessa. Hän syntyi kauniisti, rauhallisesti ja ilman tarvetta lääkkeelliselle kivunlievitykselle. Minä en myöskään tarvinnut synnytyksen jälkeen yhtään tikkiä. Ennen synnytystä ajattelin, että jos jossain vaiheessa koen tarvitsevani lääkkeitä kipuun, minä pyydän niitä, mutta sitä hetkeä ei synnytyksessä lopulta koskaan tullut, sillä rento, omalla painollaan edennyt synnytykseni ei olut tuskallinen. Synnytystuntemukseni olivat voimakkaita ja minun oli keskityttävä herpaantumatta pysyäkseni niiden aikana rentoutuneena, mutta ne olivat kuin turvallisia aaltoja, joiden varaan saatoin heittäytyä kellumaan ja joiden saatoin luottaa vievän minua eteenpäin.

Hypnosynnytykseni oli upea, voimaannuttava ja rakkaudentäyteinen kokemus. Synnytin samassa sairaalassa kuin ensimmäisellä kertaa, mutta toinen synnytykseni oli aivan toisesta maailmasta kuin ensimmäinen. Toisella kertaa sain olla äiti, aktiivinen toimija, synnytyksen keskushenkilö, ikiaikaisen vahva nainen. Toisella kertaa puolisollani oli selkeä rooli synnytyskumppaninani, ja kokemus oli todella positiivinen myös hänelle.

Minä olen ylpeä siitä, mihin kehoni pystyi. Erityisen ylpeä olen kuitenkin siitä, mihin mieleni pystyi. Kykenin synnyttämään omalla tavallani, vaikka synnytin samassa sairaalassa, jossa koin traumaattisen ensisynnytykseni. Ensimmäisellä kerralla olin synnytyksen jäljiltä kuin rekan yliajama pikkulintu, mutta toisella kerralla olin täynnä voimaa, onnea, rakkautta, iloa ja varmuutta. Vaikka usein kuulee sanottavan muuta, synnytykseen voi ja ehdottomasti myös kannattaa valmistautua. Hypnosynnytysvalmennuksesta oli minulle enemmän hyötyä kuin etukäteen osasin edes aavistaa.

- Tarja


Mikä sinua jännittää?

Mitä sinun kehosi kertoo sinusta itsestäsi ja mitä se voi sinulle opettaa jos pysähdyt kuuntelemaan? Millaisia asioita havainnoida, jos toiveena on positiivinen synnytyskokemus?

Kun tapaamme uuden ihmisen, vaistoamme pian hänen luonteestaan tiettyjä perusominaisuuksia; onko ihminen ulospäin suuntautunut vai ujompi, onko hän kiireisen oloinen vai rento tai löytääkö hän asioista herkemmin positiivista vai negatiivista sanottavaa. Kun katsomme tarkemmin, tulemme tietoiseksi myös tunteista, joita ihminen kokee – tyytyväisyydestä, ilosta, epävarmuudesta, kyllästymisestä, masentuneisuudesta.

Tiesitkö, että 90 prosenttia kaikesta viestinnästämme itse asiassa on juuri tällaista elekieltä? Sosiaalinen ystäväni kertoilee säännöllisesti tarinoita siitä, miten hän on milloinkin onnistunut vetämään ventovieraita puoleensa juttusille kanssaan. Ystäväni on helppo löytää jutun juurta lähes kenen kanssa tahansa, mutta mistä nämä ihmiset tietävät lähestyä häntä? En minä ainakaan saa moista erityishuomiota osakseni.

Kyse on siitä, että kaikki tunteemme ja sitä kautta myös persoonamme, näkyvät kehossamme. Aikomuksemme, motiivimme, tarpeemme näkyvät myös, mutta niitä on jo melkoisen monimutkaista tulkita. Me ikään kuin asumme elekielessä – se kertoo siitä, keitä me olemme. Emme voi erottaa tunteitamme ja persoonaamme kehostamme ja niinpä emme voi erottaa myöskään niiden vaikutusta kehoomme. Kehomme on kuin kinesteettinen kartta, joka kertoo eletystä elämästä. Voimme oppiakulkemaan tuolla kartalla, sekä omallamme että muiden.

Miten tämä kaikki sitten liittyy synnyttämiseen?

Kyse on siitä, että me emme oikein osaa huomioida kehoamme normaalissa arjessamme. Mehän olemme tottuneet siihen, että keho ilmoittaa itsestään lähinnä silloin, kun se on jo saanut tarpeekseen – selkä alkaa särkeä huonon ergonomian vuoksi, päätä jomottaa stressin seurauksena tai vaatimuksista jännittyneet leukaperät saavat koko yläniskan kiristymään ja seurauksena voi olla migreenikohtaus. Keho on liian usein työjuhtamme, eikä kumppanimme, joka ohjaa meitä eteenpäin. Synnytys kutsuu meitä ajattelemaan aivan päinvastaisella tavalla!

Ennen ajatusta synnyttämisestä kutsun sinua pohtimaan vielä sitä, missä sinun tunteesi tuntuvat? Oletko tietoinen niistä? Millaiset ajatukset ja tavat toimia saavat sinut jännittymään ja mitkä kehosi osat jännittyvät herkimmin? Millaiset ajatukset saavat sinut jännittymään?

Nämä ovat haastavia kysymyksiä ja tie vastausten äärelle pitkä, mutta matka on ehdottomasti aloittamisen arvoinen. Se on matka itseen ja syvempään elämään. Matka muutokseen ja sen kautta avautuvaan syvempään ymmärrykseen myös muita ihmisiä ja heidän haasteitaan kohtaan.

Synnytyksessä meille on suureksi eduksi, jos olemme jo tuolla polulla. Synnytyksessä keho ottaa vallan ja vie. Se vie, halusimme tai emme.

Siitä huolimatta olemme mestareita vastustamaan! Mieli on vahva, olisihan sen opittava yhtäkkiä jotain aivan uutta – seuraamaan kehoa, luovuttamaan vallan keholle.

Synnytyksessä juuri antautuminen, kuunteleminen ja irti päästäminen ovat niitä asioita, jotka luovat maaperää positiiviselle synnytyskokemukselle. Jotta tämä on mahdollista, on tiedettävä etukäteen riittävästi siitä, mitä synnytyksen aikana tapahtuu ja millaisia asioita sen aikana kannattaa ja ei kannata tehdä. Keskeistä on ymmärtää - vasta sen kautta voimme rentoutua ja päästää irti. Siksisynnytysvalmennusta tarvitaan.

Jos emme ole tottuneet kuuntelemaan kehoamme, pitämään sitä mieltämme viisaampana, voi olla haastavaa antautua tuolle kokemukselle synnytyksen aikana. Yrittäessämme hallita synnytystä, joka ei ole mielellä hallittavissa teemme hallaa koko prosessille. Tämä on paradoksaalista, koska HypnoSynnytyksessä juuri mieli on se, jonka kautta lähestymme kokemusta synnytyksestä. Kyse onkin juuri siitä, että opettelemme mielen kautta luottamaan synnytyksen voimaan niin paljon, että voimme luovuttaa vallan kokonaan takaisin kehollemme. Se ei ole useimmalla meistä varsinaisesti tapana, siksi tarvitsemme keinon oppia.

Samaa voi ja kannattaa ehdottomasti opetella myös omassa arjessa.

Kun seuraavan kerran tunnet orastavaa päänsärkyä, jomotusta kehossasi tai vatsan väänteitä, pysähdy. Hengitä ja mieti, mitä haluat juuri nyt saavuttaa? Miksi ponnistelet niin, että kehosi haraa vastaan? Mitä tekisit kehollesi, jos se olisi paras ystäväsi ja haluaisit vain auttaa sitä? Kokeile kerran toimia näin ja tarkastele, eroaako se siitä, miten yleensä toimisit? Onko mitään, mitä voisit tehdä lisätäksesi jatkossa tällaista lempeyttä itseäsi kohtaan? Vai onko lempeys itse kohtaan juuri se, joka on vaikeinta?

Kehosi on viisas. Kuuntele sitä, saat siitä rakastavan matkakumppanin myös synnytykseen.


Koe synnytys sellaisena kuin haluat – Miten odotukset vaikuttavat kokemuksiimme

Voisiko synnytys olla tunnelmallinen matka kauan kaivatun rakastettusi luo? Täynnä positiivista jännitystä ja odotusta, iloa ja innostusta? Kulttuuriimme on juurtunut ajatus synnytyksestä kivuliaana, työläänä ja raskaana tapahtumana. Synnytyksistä puhuttaessa keskiössä on usein kipu ja miten kukin sitä kestää. Olemme itse osa ympäröivää kulttuuriamme ja siksi emme yleensä tule ajatelleeksikaan, miten paljon tämä vaikuttaa synnytyskokemukseemme. Hämmästymmekö kivun tuntemuksia synnytyksen alkaessa? Emme, koska sitähän olemme odottaneet! Siihen meitä on valmisteltu ja se on, mitä meille on synnytyksestä kerrottu.

Onko sinulle kerrottu, ettei synnytyksen tarvitse välttämättä olla epämiellyttävä, vaikea tai kivulias kokemus? Miltä synnytys mahtaisi tuntua ilman näitä ennakko-oletuksia? Ehkä voisit huomata synnytyksen alkamisen vain tiukentuvista tuntemuksista, jotka vaativat keskittymään.

HypnoSynnytysvalmennuksen kehittäjä, Marie Mongan, esittelee kirjassaan HypnoBirthing- the Mongan Method erään tutkijan kanssa käymänsä keskustelun. Mongan kysyy, miten naiset synnyttävät siinä afrikkalaisessa kylässä, jossa tutkija on työskennellyt. Tutkija vastaa: ”Mitä kerrottavaa siinä on? Naiset synnyttävät lapsensa.” Kylän naiset suorittavat päivittäisiä askareitaan, kunnes tuntevat vauvan laskeutuneen synnytyskanavassa. Sen jälkeen he pysähtyvät nojaamaan selkänsä tukea vasten, koukistavat polviaan ja kumartuvat vastaanottamaan syntyvän lapsensa.

Miksi se on heille niin paljon helpompaa? Koska näin on tehty ennenkin ja näin on nähty toimittavan, eikä mitään sen dramaattisempaa odotetakaan tapahtuvaksi. Synnytys on kulttuurinen asia. Useimmat meistä eivät ole nähneet ainuttakaan synnytystä ennen omaansa, ja niinpä mielikuvamme synnytyksestä perustuvat pääosin elokuviin ja kirjallisuuteen, keinotekoisesti luotuun mielikuvaan, jossa mukana on usein dramatiikkaa kiinnostavuuden lisäämiseksi. Vai kuka jaksaisi katsoa elokuvaa, jossa huokailtaisiin silmät suljettuina tuntikausia?

Ennakko-olettamukset eivät vaikuta pelkästään mieleen, vaan niiden vaikutus siirtyy kehoon fyysisinä vasteina mm. hormonivaikutusten kautta. Tästä kaikille tuttu esimerkki on plasebo-vaikutus: kun mielessään uskoo jonkin auttavan, se todennäköisesti toimii odotetulla tavalla. Synnytystukihenkilö Tara Langen sanoin: ”Kehosi osaa kyllä synnyttää, se on suunniteltu sitä varten, mutta mielesi ei osaa. Mieltä pitää harjoittaa.”

Jos synnytyksen aikana kokee pelkoa, kohtua supistavan, mielihyvä- ja rakkaushormoniksikin kutsutun, oksitosiinihormonin vaikutus heikkenee. Vastaavasti adrenaliinin eritys lisääntyy, mikä saa kehossa aikaan ”taistele tai pakene” reaktion: hapekas veri kulkeutuu kohdun sijaan kehon puolustusreaktioihin tarvittaville elimille ja lihaksille. Kun mieli on jännittynyt, syntyy kehoonkin jännityksiä, mikä aiheuttaa tarpeetonta kipua synnytykseen.

Koska mielemme on tulvillaan epärealistista mediakuvastoa ja ennakko-olettamukset synnytyksestä usein negatiivissävytteisiä, tarvitaan tietoa synnytyksen fysiologisista prosesseista. Kuinka hienosti kaikki toimiikaan silloin, kun prosessi ei häiriinny!

Jos voimme kohdata synnytyksen peloitta ja positiivisin mielin, synnytyksen vaatimat voimanponnistukset alkavat tuntua tervetulleilta ja odotetuilta. Pelkojen käsittelemisen ja oman mielen harjoittamisen lisäksi tarvitaan esikuvia ja esimerkkejä positiivisista synnytyskokemuksista.

Minä näen synnytyksen elämän suurena luomistyönä. Taideteostenkin sanotaan olevan tekijänsä näköisiä. Siksi jokainen synnytys on erilainen, elämän taideteos. Jokainen synnytys, perhe ja vastasyntynyt on arvokas. Jokaisen tulisi saada synnyttää arvokkaasti ja syntyä arvokkaasti -itsensä näköisellä tavalla. Muiden kokemuksista voi ottaa vaikutteita, kerätä itseluottamusta ja miettiä, millä tavalla itse haluaa synnyttää ja mitä tavoittelee. Kun tiedostaa, mitä kohti pyrkii, on helpompi miettiä keinoja sen saavuttamiseksi ja työskennellä asettamansa päämäärän eteen.

Jokaisen naisen synnytyskokemus ansaitsee tulla kerrotuksi ja kuulluksi. Ei kai epäonnistujia ole, kun synnyttäjistä puhutaan? On vain selviytyjiä, sankarittaria. Kuitenkin aivan liian harvoin kerrotaan positiivisia synnytyskertomuksia. Miksi ihanat, mahtavat ja suorastaan taivaalliset kokemukset jäävät jakamatta?

Positiivisia, elämänmakuisia, ihan oikeita synnytyskertomuksia voit lukea Voimaannuttavat synnytyskokemukset blogista. HypnoSynnytysvalmennuksen käyneiden perheiden kokemuksiin voit tutustua tämän sivuston Synnytyskertomukset osiossa.

 

Tuisku Koskela, kätilöpalvelu Sylin hyvä

kätilö, rentoutusohjaaja, hypnosynnytysvalmentaja

 

Kuvalähde: http://visualizingbirth.org/unknown-statue-of-an-unassisted-birth#comment-54257


Synnytysten uusi aalto - joukko uusia HypnoSynnytys (HypnoBirthing®) -valmentajia Suomeen

Marie Monganin USA:ssa aloittama aalto saavuttaa Suomen tänä vuonna aivan uudessa mittakaavassa. 

Huhtikuussa Suomessa tehtiin synnytysvalmennusten historiaa: ensimmäinen virallisen HypnoBirthing Instituten synnytysvalmentajakoulutus järjestettiin Lauttasaaressa. Suomessa tähän mennessä HypnoSynnytys-valmennusta järjestäneet naiset, Jaana Cowasji ja Awitall Zingg-Bollag, toivat Lorie McCoyn USA:sta pitämään koulutuksen, johon osallistui kolmetoista innokasta naista eri puolilta Suomea.

Marie Monganin filosofiaa ja opetuksia on Suomessa luettu englanniksi hänen kirjastaan, HypnoBirthing - the Mongan Method. Vasta varsinaisessa synnytysvalmennuksessa synnytykseen valmistautuva nainen ja hänen synnytyskumppaninsa, oli kyseessä sitten puoliso, doula tai joku muu, pääsevät kunnolla perehtymään tekniikoihin, joita Mongan kirjassaan kuvailee. HypnoSynnytys -tekniikat auttavat saavuttamaan rauhallisemman ja miellyttävämmän synnytyskokemuksen. “Naisten auttaminen positiivisten synnytyskokemusten äärelle on aina ollut minulle tärkeää,” kertoo Awital, toinen koulutuksen Suomeen tuoneista valmentajista. “Ensimmäisen oman HypnoSynnytys-kokemukseni jälkeen, olen unelmoinut naisten voimaannuttamisesta omistamaan synnytyksensä,” hän lisää ja jatkaa, “jo muutaman vuoden olemme olleet kolleegani Jaanan kanssa hiukan “yksinäisiä” Suomessa, koska olemme olleet ainoat HypnoBirthing-synnytysvalmentajat täällä. Pian meitä on viisitoista!”

 Kouluttajana uusille valmentajille toimi kokenut Lorie McCoy (HBCE, Cht, CSD) USA:sta. “Minulle on kunnia-asia olla mukana tuomassa HypnoBirthing-valmentajakoulutusta Suomeen ensimmäistä kertaa. Minut toivotti tervetulleeksi ryhmä upeita naisia, jotka olivat innokkaita oppimaan. Olin aluksi hiukan huolissani kielimuurin tuomista vaikeuksista, mutta ryhmäläiset olivat kärsivällisiä ja päättäväisiä. Odotan innolla, että he pääsevät kukin tahoillaan töihin ja pääsemme näkemään positiivista muutosta suomalaisessa synnytyskulttuurissa”, totesi Lorie.

Koulutuksessa käytiin läpi rentoutus- ja visualisointitekniikoita, voimalauseita sekä jaettiin kokemuksia, myös omista synnytyksistä. “Ryhmän naiset loivat todella lämpimän yhteenkuuluvaisuuden ja sisaruuden tunteen jo muutaman koulutuspäivän aikana. Uskon tämän solidaarisuuden tulevan osaksi HypnoSynnytys-kulttuuria Suomessa”, sanoi Lorie McCoy.

Suomen HypnoSynnytys-yhdistys on perustettu koulutuksen käyneiden kesken. “Olemme erittäin iloisia voidessamme levittää tietoutta HypnoSynnytyksestä eri puolille Suomea”, kertoo Jenna Moisala, yksi uusista valmentajista. “HypnoSynnytys-metodilla on niin paljon annettavaa naisille ja olemme onnellisessa asemassa aloittamassa HypnoSynnytys-aaltoa Suomessa,” Jenna riemuitsee.